Selvityspäivä

Eilinen oli selvityspäivä, jälleen yksi monien joukossa. Mutta taas selveni asioita sekä asunnosta että avioerosta – ja varmuuden vuoksi siitä tulevasta häädöstäkin. Lisäksi selvisi, mikä aviomiestä oikein vaivaa ja miksi hän käyttäytyy, kuten käyttäytyy. Ja sekin selvisi, mitä tulen tekemään kaiken vapaa-aikani kesäkuun loppuun. Ja se, että jatkokoulutuskurssi on peruttu tai oikeammin siirretty hamaan tulevaisuuteen. Että olipa selvä päivä, joka suhteessa.

Heti aamusta soitin kaupungille ja kysyin asuntohakemukseni tilannetta. Oli hyvä, että soitin, koska sain puhelimitse korjattua muutamia kohtia. Nostettiin vuokrakattoa 675 euroon ja laajennettiin hakualuetta. Ainakin puhelimeen vastanneen naisihmisen mukaan tilanteeni parani heti huomattavasti. Toinen ongelmakohta oli asunnontarpeen kiireellisyys, eli siis koska todella joudun lähtemään täältä. Selitin, että koska vuokrasopimus on mieheni nimissä, myös kaikki asiaa koskevat kirjeet ovat tulleet hänelle, enkä minä voi avata toisen postia (vaikka tunnustan, että mieli on useasti tehnyt). En siis tiedä, missä mennään, paitsi että haastemies jätti käydessään yhteydenottopyyntölapun, joka koski huoneenvuokra-asiaa, joten käräjille asia on mennyt. Tämän vahvisti myös vuokranantaja asiaa kysellessäni. En siis voi antaa tässä vaiheessa tarkkaa päivää, mutta lähellä se on. Kolmas kohta, jota onneksi älysin kysäistä, oli se, oliko sosiaalitoimistosta tullut minulle luvattu puolto. Ei ollut. Joten seuraava tekeminen oli muistuttaa sosiaalityöntekijää asiasta sähköpostitse.

No, asuntoasiasta selvisi sekin, ettei nyt ihan ensi viikolla kannata yrittää hypnotisoida postiluukkua tiputtamaan asuntotarjousta, vaan tuijottaa intensiivisesti puhelinta, johon tulee tekstiviesti, että asuntotarjous on sähköpostissa. Auttaisikohan, jos laittaisin kahdet silmälasit päällekkäin?

Sosiaalityöntekijän sähköpostin jälkeen soitin käräjäoikeuteen. Selitin asiani jälleen kerran, että en tiedä, missä mennään ja millä aikataululla, ja etten voi kajota toisen henkilön postiin. Kerroin myös, että mies on ollut omilla teillään yli kaksi kuukautta, eikä välttämättä ole itsekään ihan perillä asioista. Kanslisti kertoi, että yksipuolinen häätötuomio on annettu 5.5. ja loppu riippuu sitten häädön hakijasta. Vuokranantajalta aikaisemmin saamani tiedon perusteella asia siirretään perintätoimistolle ja sieltä edelleen ulosottoon, josta sitten vouti käärii hihansa ja ryhtyy muuttomieheksi. Aikaa siis on parhaimmillaankin parisen viikkoa, ehkä kuukausi.

Seuraavaksi siis tiedustelu numero kolme vuokranantajalle. Kyllästyvät varmaan minuun.

Avioerosta varmistin vielä päivämäärät ja menettelytavat. Elokuun 25. heti puolen yön jälkeen voin lähettää sähköpostilla hakemuksen avioerosta. Sen jälkeen menee aikaa siihen, että asia annetaan tiedoksi miehelleni, joka tietysti jälleen pakoilee. Asia voidaan antaa tiedoksi myös puhelimitse, minkä jälkeen hänellä on kaksi viikkoa aikaa esittää vastineensa. Ja sen jälkeen tuomitaan avioero. Aika hauskasti sanottu muuten, minulle tuomitaan vapaus.

Mikä aviomiestä vaivaa, miksi hän ei ole töissä, miksi hän on jättänyt koko aktiivisen järjestötoimintansa ja lukuisat luottamustehtävänsä, miksi hän on siirtänyt elämänsä kokonaan tämän asunnon ulkopuolelle? Eräs ystävä järjestöpuolelta oli kysellyt kuulumisia, johon mies oli vastannut olevansa lakossa. Lakossa???? Mies ei kuulu muuhun liittoon kuin avioon, joten hänellä ei ole liiton tukea lakkoonsa. Ainakaan siihen, että lakko on syynä töiden tekemättömyyteen. Lakko on myös melko olematon käsite jättäytyä järjestötoiminnan ulkopuolelle ja jättää luottamustehtävänsä hoitamatta. Ja vielä sitä suuremmalla syyllä, kun kertoo tästä lakkoilustaan vasta kysyttäessä kolmen kuukauden laiminlyöntien jälkeen. Olisi voinut edes kohteliaisuudesta kertoa kavereille, että hei, hoitakaa te hommat jos kiinnostaa, minä en nyt ole käytettävissä. Toisaalta tämä on erittäin hyvä keino varmistaa, ettei vastaisuudessakaan tule rasitetuksi mokomilla toimilla. Avioliitosta voi toki mennä lakkoon, minäkin menin. Eikä siihen tarvita liittoa tai muuta pohtimaan toimien oikeutusta.

Miehen levittämän jutun mukaan minulla ei ole vapaa-ajan ongelmia uuden poikaystäväni kanssa. Uusi poikaystävä? Miehen mukaan minulla ja hänen pomollaan on suhde. No toki, ystäviä ollaan. Mutta eipä minulla oikeastikaan ole vapaa-ajan ongelmia, kävin tutustumassa urakkaluontoiseen kesätyöhöni, joka auttaa talouttani. Siltä osin hyvä juttu. Kokonaisuudessaan jälleen tilannettani selventävä päivä, paitsi että tuo poikaystäväjuttu kuulostaa tosi hämärältä. Mieheni pomokin nauroi ääneen kertoessaan kuulemaansa ja taustalla nauroi yhtä iloisesti hänen vaimonsa.